TILAMME MUUT ELÄIMET





u t u s t u   l a m m a s t i l a a m m e

                                                       L a m p a a m m e


 Tilallamme on MV3-status ja kuulumme scrapie-valvontaan. Olemme mukana
 tuotosseurannassa.

Kasvatamme hyvärakenteisia, hyvävillaisia ja hyväntuulisia suomen- ja 
ahvenamaanlampaita. Lampaiden hyvinvointi on meille erittäin tärkeä asia

Lammastaloutemme perustana ja erittäin tärkeänä tekijänä on hyvä eläinaines.
Myymme karitsoita siitos- ja jalostuskäyttöön sekä myös maisemanhoito/
lemmikkilampaiksi. Lammastaloutemme koostuu myös villantuotannosta ja
maisemanhoidosta. Lampaamme ovat osa maatilamatkailuamme. 
Lisätuotantoa saamme taljoista ja lihasta.

Lampaamme laiduntavat tilamme perinnemaisemia, LUMO-kohteita. Alueet ovat vanhoja laidunalueita, osin pieniä saarekkeita, osin metsälaidunalueita. Alueilla kasvaa paljon
komeita suuria katajia sekä muita hienoja maisemapuita. Lampaat soveltuvat
erinomaisesti perinnemaisemanhoitajiksi. Lopputuloksena ei ole ainoastaan kaunis
maisema, vaan myös monen uhanalaisen kasvi- ja hyönteislajin säilyminen.
Perinnemaisemien lisäksi lampaamme laiduntavat tilamme muita laidunalueita ja peltoja. Talvisin lampaamme pääsevät jaloittelutarhaansa ulkoilemaan päivittäin, joka pitää
lampaat ja niiden villan hyvässä kunnossa.


                                           S u o m e n l a m p a a m m e

Kasvatamme puhdasrotuisia suomenlampaita. Suomenlammas on yksi maailman
hedelmällisempiä rotuja ja vuonuekoko on yleensä 1-5. Keskisikiävyys on uuhilla
2,5 karitsaa.  Uuhikatraassamme on hyvärakenteisia ruskeita, mustia, valkoisia ja
harmaita uuhia. Suomenlampaan villan erityisominaisuuksia ovat kiharuus, pehmeys,
kiilto, keveys, joustavuus ja värikirjo.


 Urho ja Eversti

Siitospässimme v. 2012 ovat linjan 67 Vertti (ruskea), linjan 31 Helstelän Urho (musta) ja
linjan 1 Kylälammin Arto (valkoinen). Siitospässien valinnassa kiinnitämme hyvän
rakenteen, luonteen ja villan lisäksi huomiota pässilinjaan. Kasvatamme harvinaisten
linjojen pässejä geeniperimän monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Myymme tilaltamme
karitsoita siitos- ja jalostuskäyttöön. Myös lemmikki- ja maisemanhoitolampaita voi
tiedustella!

Ensimmäiset suomenlammaskaritsamme syntyivät syksyllä 2009. Seuraamme tarkkaan
karitsoiden kasvua (3 pvä, 42 pvä ja 120 pvä) ja 4 kk iässä lammaseläinlääkäri/
lammasneuvoja tekee karitsoille elävä EUROP-arvostelun sekä ultraa selkälihaksen ja
rasvan paksuuden. Samalla keskustelemme siitos- ja jalostuskäyttöön jätettävistä
karitsoista.

                                   A h v e n a n m a a n l a m p a a m m e

     

Ahvenanmaanlampaat ovat DNA-testein todettu erillisiksi lammaspopulaatioksi
suomenlampaasta. Ahvenanmaanlampaat ovat uhanalaisia. Omalta osaltamme haluamme
tehdä arvokasta työtä rodun säilyttämisen puolesta kasvattamalla tätä harvinaista
suomalaista maatiaisrotua.

Ahvenanmaanlampaiden värikirjo on valkoisesta harmaan eri sävyihin aina mustaan asti.
Ahvenanmaanlampaille tyypillistä ovat sarvet, myös uuhilla. Tilamme siitospässejä ovat linjan 4. Tom (harmaa muflon, sarvellinen) ja Ali-Unkin Taavi (harmaa, sarveton). Kooltaan ahvenanmaanlampaat ovat pienempiä kuin suomenlampaat. Ne ovat ketteriä ja laiduntavat mielellään metsälaitumia.  Myös villassa on eroa. Villa koostuu alusvillasta ja karkeammasta
peitinkarvasta. 


                       T i l a m m e   h i s t o r i a a   j a   n y k y p ä i v ä ä


       

Tilamme sijaitsee Kangasalan kauniissa maalaismaisemassa Längelmäveden rannalla.
Tilamme historia juontaa juurensa aina 1500-luvulle asti. Tilamme nimi oli
aiemmin Mäki-Paavola. Se oli halottu omaksi tilaksi v.1847 kantatila
Paavolasta. Paavola on mainittu jo vuoden 1540 maakirjassa yhtenä Ponsan kylän
kolmesta kantatilasta.Tilamme vanha päärakennus on vuodelta 1924. Vanhan talon
pihapiiriin kuuluvat myös luhtiaitta ja makasiini 1900-luvun alusta. Rakennusryhmä
on maisemallisesti merkittävä, ehjä ja hyvin luonteensa säilyttänyt kokonaisuus. 
Inventoitu v. 1999. Vuonna 2009 alkoi vanhan päärakennuksen peruskunnostus.
Tilamme toiminta on keskittynyt uuden päärakennuksen puolelle, jossa sijaitsee
myös lampolarakennus ja maatilamatkailumajoitus.
Ponsan kylä sijaitsee 18 km Kangasalan keskustasta Oriveden suuntaan.

Tilamme päätuotantosuunta on metsätalous. Vuonna 2009 tilamme toimintaan tuli mukaan lammastalous sekä v. 2010 maatilamatkailu. Keväällä 2009 ensimmäiset alkuperäisrotuiset suomenlampaat ja katras ahvenanmaanlampaita muuttivat uudehkoon
lampolarakennukseemme, joka aiemmin ehti toimia hetken konehallina. Pienin muutoksin
siitä tehtiin lampola. Lampolaa asuttavat tilamme uuhet ja karitsat.
Pässilä sijaitsee erillisessä rakennuksessa tilamme päärakennuksen pihapiirissä.

 
Toivotamme vieraamme tervetulleiksi rentoutumaan Kesäpäivän pitäjään Kangasalle!
Tilallamme on mahdollisuus tasokkaaseen maatilamajoitukseen pihapiirissämme
sijaitsevassa "Pihakammarissa" (MALO *****). Toivomme vieraidemme viihtyvän hyvin
tilallamme ja järjestämme asiakkaiden toivomusten mukaan myös erilaisia retkiä
Längelmävedelle ja Ponsan jylhiin metsämaisemiin. Toivotamme tervetulleiksi myös ryhmät päivävierailulle!

Copyright (C) 2009, Aholaidan Tila. Kaikki oikeudet pidätetään. Webdesign (C) Sari Niemi